Havahduin eilen siihen, että päässä oli parin päivän ajan käynyt vaikka minkälaisia ajatuksia ja pohdintaa tämän hetkisestä elämäntilanteesta. Tuli jotenkin pakottava tarve tehdä jotain isoja muutoksia elämässä johonkin suuntaan. Fiilis oli päällisin puolin melankolinen ja välistä tunsin jopa hienoista hapenpuutetta, kun en saanut kiinni itse asiasta, että mikä tässä nyt taas mättää.
Asiathan ovat mulla oikeasti hyvin. Mulla on terveys, perhe, ystäviä, toimeentulo ja intohimoa herättäviä harrastuksia ja opiskelenkin ehkä tulevaisuuden ammattia kohti. Arki toimii tosi kivasti ja juhliakin saa sydämensä kyllyydestä, jos vaan jaksaa.
Tää ei ole mitään uutta. Tavallaan aina, kun palikat on kohdillaan, tulee fiilis, että jotain puuttuu. Herään siihen, että asiat rullaa automaattivaihteella ja jotenkin liian ennalta-arvattavasti. Kuria ja järjestystä arvostavaksi ihmiseksi mä olen ihan äärettömän levoton ihminen. Maan pitäisi aina vähän järistä jalkojen alla.
Viime aikoina ja varsinkin kuluvan vuoden sisään on lähipiirissä tapahtunut paljon raskaita asioita ja suuria menetyksiä. On itketty toisten ja itsensäkin puolesta. Näinä hetkinä sitä muistaa aina kiittää elämästä ja siitä, miten itse saa tässä olla.
Kuitenkin kaiken sen kiitollisuuden alla elää se sama, välillä vähän haavoitettukin levoton sielu, jota ei maailman isoimmatkaan kriisit tunnu saavan tyyneksi. Kyse ei ole siitä, etteikö tuntisi itseään onnekkaaksi. Kyse on ehkä siitä, että sitä ei tunne täyttävänsä niitä saappaita, joita on syntymästä asti itselleen kasvattanut.
Tässä sitä sitten kysyy toistuvasti itsellään, että miksi ei nyt sitten hyppää pois seuraavalla pysäkillä ja vaihda kokonaan toiseen suuntaan menevään junaan. Niin. Otsikkoon palaten, syksy on mulle tätä aikaa, kun suurempia ratkaisuja ei ehkä kannata lukita. Pitää tunnistaa itsessään, milloin on isojen siirtojen aika ja milloin ehkä mieli vaan heittää pieniä triggereitä, ettei täysin lamaannu sadepäivien ja pimeyden keskelle.
Onhan tää kyllä ihanaakin. Kirpeät syysaamut kasvoilla. Keuhkojen täyttyminen happirikkaasta ilmasta. Pastellinen väriskaala iltataivaalla. Kynttilöiden polttaminen. Sinisten biisien kuuntelu. Teen juominen viltin alla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti